Esittelyssä kalastustekniikat ja -välineistö ympärivuotiseen kalastukseen.

Kalastustekniikoilla paremmaksi kalastajaksi

Kalastus antaa elämyksiä ympäri vuoden ja hyvällä onnella sekä taidolla myös maukasta murkinaa ruokapöytään. Kalastamisessa, kuten monessa muussakin asiassa, laadukkaat välineet ja oikeanlaisen tekniikan osaaminen parantavat kalastamisen nautintoa. Ympärivuotiseen kalastukseen löytyy välineitä ja tekniikoita joka lähtöön. Pääpiirteittäin kalastaminen noudattaa kuitenkin aina samoja periaatteita, tapahtui kalastaminen sitten Tenon kalavesissä, merellä, tai läheisessä lammessa. Kokeneilla kalastajilla on monesti omat mielipiteensä ja tekniikkansa parhaimman kalasaalin naaraamiseksi. Käymme tässä artikkelissa läpi hyväksi havaittuja tekniikoita sekä välineistöä. Kaiva kalastusvälineet esille ja hyppää mukaan. Opastamme sinut läpi kalastuksen salojen ja voit päivittää tietojasi onkijasta kalastusmestarin tasolle.

Tuulastus on pimeiden syysöiden jännittävä kalastusmuoto. Se on parhaimmillaan hyvin tehokas tapa saada kalasaalista. Tuulastusta kutsutaan myös pistokalastukseksi tai tuohestukseksi. Käytännössä kalastaja keihästä kalasaaliin yleensä pienehkön veneen keulasta valonlähteen ja pitkävartisen atraimen avulla. Veneellä siirrytään matalaan rantaveteen hiljaista vauhtia ja koetetaan iskeä valaistulla alueella näkyviä kaloja. Eri kaloille on hieman erilaisten iskukulmat: lahnaa isketään hieman viistossa lahnan muoto huomioiden. Ahventa taas isketään yleensä kalan suuntaisesti, sillä se on nopea liikkeissään ja kääntyy heti uhan nähdessään oikealle tai vasemmalle. Paras tuulastussää on tyyni, pimeä syysilta ja -yö. Pilvistä voi olla apua, sillä ne vähentää heijastuksia veden pinnalla.

Tuulastuksen historiaa

Tuulastuksen katsotaan alkaneen keihään keksimisestä. Sillä on siis ikiaikaiset perinteet ja käytännössä tuulastaminen on pysynyt samanlaisena läpi vuosituhansien. Tervaksien polton sijaan nykyään voidaan käyttää kirkkaita otsalamppuja tai muuta sähkövaloa. Yksikärkisestä keihäästä on siirrytty monipiikkiseen atraimeen. Mikään ei tietysti estä kokeilemasta luolamiehen aikaisia tuulastustapoja yhä tänä päivänä. Rannoilla kasvavista putkilomaisista kasveista saa valonlähteen, kun voitelee ne palavilla öljyillä tai perinteisillä ruokaöljyillä. Tuulastamisessa on kuitenkin syytä huomioida turvallisuustekijät, kuten muussakin kalastamisessa. Pelastusliivit ovat lain mukaan pakolliset veneillessä. Veneen kunto on hyvä tarkistaa ennen vesille lähtöä. Tulpan toimivuus on myös hyvä tarkistaa.

Jigaaminen on parasta syksyllä

Jigi on painolla varustettu yksihaarainen koukku. Koukkuun pujotetaan silikoni- tai kumisyötti. Jigatessa jigi upotetaan pohjaan ja kelataan hieman kohti pintaa ja pudotetaan jälleen pohjaan. Jigiä värisytetään. Liikettä toistetaan. Elo-syyskuun vaihteessa kannattaa suunnata jigeineen kalalle. Ensimmäisten kovien syystuulien jälkeen ahvenet ovat pääosin parveutuneet. Veden lämpötila on silloin noin 12-14 asteen paikkeilla. Esimerkiksi ahvenparven löydettyään saalista voi tulla runsaasti. Paras syönti on aamulla ja illalla, mutta keskellä päivääkin kala voi napata jigiin. Jigaamista voi jatkaa jäiden tuloon saakka, mutta monet kalastajat pitävät lokakuuta parhaana kuukautena jigaamiseen. Perusjigisetin, jolla pääsee jo mainiosti alkuun, saa muutamalla kympillä.

Pilkkiminen

Pilkkiminen on hyvää ajanvietettä talvisin jos vaatetus ja välineet ovat kohdallaan. Aivan keskellä talvea kannattaa suunnata matalikkojen tuntumaan, jossa kalasaalis odottaa. Myös niemien kärkien penkat ovat hyviä paikkoja pilkkimiselle. Alle kolmessa metrissä viihtyvät yleensä pienet ahvenet mutta voi niitä löytää muualtakin. Reikiä porataan muutaman metrin välein. Jos satut reikiä poratessa löytämään suuria kiviä tai penkkoja, löydät niistä todennäköisesti kalasaalistakin. Pilkki kannattaa laskea pohjan tuntumaan, josta sitä nostetaan edestakaisella liikkeellä ylöspäin. Pilkkiin voi käyttää syötiksi esimerkiksi kärpäsentoukkia tai keinotekoisia syöttejä. Molempia voi hankkia alan verkkokauppojen lisäksi urheiluliikkeistä sekä joiltain huoltoasemilta.

Heittokalastus

Heittokalastus on onkimisen jälkeen suosituin kalastusmuoto. Lähes jokainen on jossain elämän vaiheessa kalastanut heittovavalla eli virvelillä. Heittokalastuksessakin hyvät välineet ovat kaiken a ja o. Riittävän hyvän virvelin saa jo muutamalla kympillä siima valmiiksi puolattuna. Heittokalastus yleisimmällä avokelalla tapahtuu seuraavasti: siima laitetaan etusormen ja vavan väliin, kelan sanka avataan ja heittäessä päästetään etusormi pois siiman tieltä. Vieheen uppoamista odotetaan hetki ennen kelauksen aloittamista. Kelaus tehdään niin, että mahdollisen kalan ottaessa kiinni vieheeseen voidaan tehdä ns. vastaliike, jolla saadaan kala jäämään koukkuun tai koukkuihin paremmin kiinni. Kukin kelaa siinä asennossa, joka itselle tuntuu luontevimmalta.

Lue lisää kala-aiheiset slottipelit.